keskiviikko 27. huhtikuuta 2016

Mikä kaikki vaikuttaa ääneen?

Taas on äänen kanssa vaikeampaa, ei onneksi yhtä vaikeaa kuin vuodenvaihteessa. Toisaalta turhautumista siihen, että niin itsestäänselvä asia kuin puhe ei toimi ollenkaan itsestäänselvästi. Toisaalta opin uutta ja muistan aiemmin opittua itsestäni ja kehostani. 
Kadonneen äänen opetukset TOP 10 tänään:

1) Ihmisellä on taipumus lakata harjoittamasta silloin kun tavoite on saavutettu. Se on virhe. Saavutetun asian (kuten äänen) ylläpitäminen vaatii harjoittamisen jatkamista.

2) Kehon perustarpeita ei voi ohittaa. Unen, ravinnon ja liikunnan riittämättömyyttä ei voi korvata millään. Yritys paikata niiden puutetta aiheuttaa vain uusia kompensaatiota.

3) Jotta keho voisi hyvin, ei riitä, että liikkuu rajatusti tunnin, kaksi, kolme tai seitsemän tuntia viikossa. Liikkuvuudesta on huolehdittava monta kertaa päivässä.

4) Yli voimiensa ei kannata sinnitellä. Kun on tarve levätä ja palautua, kannattaa levätä ja palautua. Se maksaa itsensä takaisin.

5) Tunteita ja äänensävyjä ei voi erottaa toisistaan. Kiristely, sinnittely ja pinnan alainen ärtymys tuntuvat kuormittavan ääntä kaikkein eniten.

6) Kehot reagoivat toinen toisiinsa. Äänensävyt tarttuvat. Kireän tai kuormittuneen ihmisen seurassa minun ääneni kiristyy ja katkeilee (miten sille altistumista voi välttää työssä ja arkielämässä, en tiedä).

7) Hevosten seura saa äänen kulkemaan vapaammin. Laulu saa äänen kulkemaan vapaammin. 

8) Kahvi heikentää ääntä joinakin päivinä, vahvistaa joinakin. Kyse on ilmeisimmin vireystilan säätelystä. Jos liian väsyneenä yrittää nostaa kahvilla vireystilaa, se potkaisee takaisin. Jos hyvin nukkuneena juo kupin aamulla, se herättää pehmeästi äänen liikkeelle.

9) Kärsimättömyys, kiire ja poissaolevuus vaikuttaa heti hengitykseen. Hengitys vaikuttaa heti ääneen. Ääni ehtii paremmin mukaan kun hidastaa ja tulee läsnäolevaksi. Jos tähän ei kiinnitä huomiota, päivässä on paljon kärsimättömiä, kiireisiä ja poissaolevia hetkiä. (Ääneni pakottaa kiinnittämään niihin huomiota.)

10) Ihmisten kanssa kommunikoinnissa tarvitaan uskomattoman paljon "minimireagointia" kuten ynähdyksiä, "joo", "niin", "no" ja "mm-hh" -äännähdyksiä. Kun näiden äännähdysten tuottaminen vaatii ponnistusta, muuttuu kommunikaatio äärimmäisen kuormittavaksi. Jos äännähdykset jättää pois, jää kommunikointiin katkoksia. Vastakkain istuen niitä voi paikata nyökkäyksillä ja ilmeillä, sen sijaan esimerkiksi kävellessä, autossa tai huoneesta toiseen puhuessa ei. Olen alkanut arvostaa aivan uudella tavalla lähikommunikaatiota, kasvokkain oloa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kysymykset, kommentit ja omat kokemukset tervetulleita!