Äänioireeni alkoivat syksyllä 2014. Ensimmäinen selkeä hetki, jonka muistan, oli tilanne syyskuussa 2014. Olin tulossa seminaarista kollegani autolla. Takana oli useampi intensiivinen seminaaripäivä ja hieman lyhyesti nukuttu yö. Autossa istuessani huomasin, että puhuminen tuntui käsittämättömän raskaalta. Tuntui kuin ääni ei vain olisi tullut ulos kurkustani. En osannut tuossa kohtaa puhua asiasta edes kollegalleni, vaan koitin kohteliaasti vastailla ja sinnittelin kotiin asti. Ääni toimi taas seuraavana päivänä ja koko asia unohtui.
Pitkin syksyä alkoi tulla tilanteita, joissa tietyt vokaalit tarttuivat kurkkuun. Etenkin "ee" oli erityisen vaikea sanoa. Mietin, onko tämä nyt jotain psykosomaattista. Mitä tämä on, etten ihan fyysisesti pysty sanomaan "ei"?
Tuli lisää tilanteita, joissa äänentuotto oli hankalaa. Väsyneenä, kuormittuneena, autossa ääni tarttui kurkkuun. Puhelimessa puhuminen alkoi olla työlästä.
Aluksi sain "ohitettua" oireet. Muut eivät huomanneet mitään outoa äänessäni tai olemuksessani, vaikka valitin jo ääneen outoja oireita. Välillä oli taas täysin oireettomia aikoja, etenkin lomilla.
Seuraavan vuoden aikana oireet hiljalleen pahenivat ja esiintyivät yhä useammin. Yritin ymmärtää ja havainnoida oireitani. Se tuntui kuin änkytykseltä, joka lähti kurkunpäästä asti. Ääni ei vain kerta kaikkiaan meinannut tulla ulos ja puhuminen uuvutti minua. Saatoin olla työpäivän jälkeen aivan puolikuollut ja yhdistin sen nimenomaan puhumiseen. Kotona aloin olla yhä enemmän hiljaa ja ärtyä siitä, että minun olisi pitänyt olla sosiaalinen.
Tarkkailin tilanteita, jotka pahensivat oireita. Sisällä oli yleensä helpompaa. Oireet pahenivat ulkona ja erityisesti autossa. Taustamelussa oli vaikea puhua. Puhelimessa oli yhä hankalampaa, aloin selkeästi välttää soittamista ja jopa puhelimeen vastaamista.
Pariin kertaan puhuin oireistani työterveyslääkärille ja -hoitajille. Hekään eivät kuitenkaan huomanneet äänessäni mitään erityisen outoa ja epäilivät vain työperäistä kuormittumista, allergiaa tai flunssaan liittyvää kurkun ärtymistä. Minäkään en osannut ajatella, että olisi kyse sen vakavammasta ongelmasta, vaikkakin enenevässä määrin ihmettelin läheisilleni ääneen, että kylläpä on kummallinen ääniongelma.
Ennen joulua 2015 oireet pahenivat rajusti. Muutkin alkoivat huomata puhumiseni vaikeuden. Kaulalihakseni jännittyivät näkyvästi. Koko kurkun ja kaulan alue tuntui vetävän aivan kramppiin. Ääni puristui ja aloin kompensoida puristumista kähisemällä ja kuiskaamalla. Työnteko alkoi mennä vaikeaksi. Kähisin ja uuvuin, jollain tahdonvoimalla sinnittelin kuitenkin joululoman alkuun asti.
Kun joululoma alkoi, ääneni sanoutui kokonaan irti yhteistyöstä. En saanut enää oikein ollenkaan puhuttua. Ääni tarttui kurkkuun. Se pätki. Koko kurkku ikään kuin "kuristui", kaulan alue kramppasi, hengitys ei enää kulkenut puhuessa. Myös pallea tuntui kramppaavan, mutta hellitti kun olin hiljaa. Hiljaa ollessani pystyin hengittämään normaalisti, puhuessa hengitys kävi nopeaksi, katkonaiseksi ja minun piti haukkoa ilmaa sisään saadakseni ylipäätään happea. Happivaje teki minut väsyneeksi ja tuntui, että päässä ei enää verikään kierrä. Koko keho alkoi olla jännitystilassa. Yläselkä, hartiat, niska ja kaula olivat kivikovat, mikä ei ole minulle lainkaan tyypillistä. Päätä särki päivittäin.
Tässä kohtaa luovutin ja jättäydyin täydelliseen äänilepoon muutamaksi päiväksi. Se helpotti oloa, muttei ääntä. Alkoi vaikuttaa siltä, että levolla tämä ongelma ei parane. Kohta on loma loppu.
Erikoista on, että pystyn laulamaan, etenkin korkeilla äänialoilla. Laulu ja hyminä auttavat palauttamaan äänen hetkeksi. Outoa on myös, että hevoselle pystyn puhumaan - ilmeisesti äänensävy on erilainen tai ääneen vaikuttaa se, että toinen osapuoli ei puhu. Ylipäätään ääni kulkee hieman paremmin, jos puhun yksikseni kuin jos puhun toiselle ihmiselle.
Nyt olen alkanut etsiä apua ja diagnoosia tähän ongelmaan. Minulla alkaa olla aavistuksia siitä, mistä saattaa olla kyse.
-
-
-
-
-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kysymykset, kommentit ja omat kokemukset tervetulleita!